Takaisin luontoon

Pastoraalisinfonian ensimmäisen osan alaotsikko on sävellyksen käsikirjoituksessa muodossa ”Miellyttävät, iloiset tunteet, jotka maalle saapuminen herättää ihmisessä”. Osa näyttäisi siis sinfonian alaotsikon ”Enemmän tunteen ilmaisua kuin maalailua” mukaisesti liittyvän jotenkin yleisesti tunteisiin, ei maaseutuelämän kuvailuun. Mielenkiintoinen on teoksen luonnoksista löytyvä Beethovenin aikaisempi määritelmä: ”Ilman selityksiäkin voi ymmärtää kokonaisuuden, joka on enemmän tunteita kuin sävelmaalailua.” Tämän muotoilun taustalla voi halutessaan nähdä ajatuksen kokonaisuudesta, jossa on musiikin emotionaalisen voiman välittämä tarina. Teoksen ohjelmallisen ”juonen” paljastavia sanallisia selityksiä ei tarvita, koska musiikki kertoo kaiken oleellisen, ilman naiivia sävelmaalailua.

Jos hyväksyy ajatuksen Beethovenin musiikin kerronnallisesta ulottuvuudesta, ensimmäisestä osasta syntyy helposti mielikuva idyllisestä matkanteosta ja tarkemmin määrittelemättömästä luonnontunteesta. Sinfonian avausaihe, jousten esittämä neljän tahdin mittainen ”motto” sisältää keskeiset motiivit, joiden varaan koko osa rakentuu.

Sävellystekninen lähtökohta on siis samantapainen kuin viidennen sinfonian ensimmäisessä osassa, mutta toteutus ei voisi olla erilaisempi. Tässä tapauksessa motiiveja kehitellään rauhallisen  laveasti, erityisesti kehittelyjaksossa suorastaan minimalistista tyyliä ennakoivalla tavalla pyöritellen.

Näytteessä kuultu pitkähkö jakso kertautuu heti perään toisessa sävellajissa – tekniikka, jota Franz Schubert, suuri luonnonystävä hänkin, käytti useassa teoksessaan. Tähän verrattuna viidennen sinfonian avausosan kuumeinen kehittelyjakso-kamppailu on todellakin kuin toiselta planeetalta!

Toinen osa, Kohtaus purolla, jatkaa ensimmäisen osan idyllisissä tunnelmissa:

Beethoven luonnosteli puron solinaa kuvailevan avausaiheen jo vuoden 1803 vaiheilla. Mielenkiintoista on, kuinka hän on halunnut siirtää musiikiksi luonnon ääniä, jotka jo olivat hänen heikkenevän kuulonsa ulottumattomissa. Osan lopussa olevaa satakielen, viiriäisen ja käen laulua jäljittelevää kohtausta voi pitää eräänlaisena aikamatkana: jo Heiligenstadtin testamentissa vuodelta 1802 säveltäjä kirjoittaa, ettei voi ”kuulla paimenen laulavan” – on helppo kuvitella, että linnunlaulukin oli jo tuolloin muuttunut muistoksi menneestä.

Kolmannen osan alaotsikkona on Maalaisten hilpeä yhdessäolo. Sinfonisessa kokonaisuudessa tanssillinen ja humoristinen osa täyttää scherzon paikan.

Alkua seuraa puhaltimien soolojakso. Synkopoitu melodia ja vakaat bassot ehkä jäljittelevät tanssiyhtyettä, jolle yhteissoitto saattaa olla haasteellista:

Triojaksossa musiikki muuttuu tasajakoiseksi karhuntanssiksi:

Beethoven oli jo jonkin aikaa ollut mieltynyt scherzo-osiensa taitteiden kertaamiseen useammin kuin perinteinen ABA-muoto edellyttäisi. Niinpä kaikki edellä kuvailtu toistuu, kunnes jatketaan yllättävästi suoraan ukkosta ja rajuilmaa kuvailevaan osaan.

Tässä yhteydessä säveltäjä ottaa käyttöön piccolohuilun, kaksi pasuunaa sekä patarummut. Vaikka myrskyä kuvaavalla musiikilla ei yleensä ollut sijaa ajan sinfonisessa musiikissa  ajan näyttämömusiikissa myrskykuvauksia esiintyi, ja sieltä Beethovenkin – mm. omasta Prometheus-musiikistaan – lienee ammentanut keinovarojaan. Myrsky-osa jatkuu keskeytyksettä sinfonian viimeiseen osaan, jonka alkuperäinen otsikko kuuluu: ”Hyväntahtoiset, jumaluutta kiittävät tunteet myrskyn jälkeen”.

Osa palaa sinfonian alun lempeisiin tunnelmiin, mutta kasvaa samalla huippukohdassaan suorastaan panteistiseksi hymniksi:

* * * * *

Vielä muutama sana Beethovenin kahdesta romanssista viululle ja orkesterille:

Romanssista tuli suosittu sävellyksen nimi 1700-luvun jälkipuolella. Erityisesti ranskalaisissa laulunäytelmissä sillä haluttiin viitata naiivin idylliseen ja kuvitteelliseen maalaiselämään – tyypillisesti esittäjänä saattoi olla paimentyttö, joka kertoo rakkaudestaan. Tunnettu esimerkki on Jean-Jacques Rousseaun  säveltämä Le Devin du Village, johon seuraava, laulunäytelmien realismin astetta osuvasti valottava kuva paimentytöstä liittyy:

devin_village_costume_colette

Kyllä, kyseessä on juuri se valistusfilosofi-Rousseau, jonka takaisin luontoon -ajattelussa ”luonto edustaa ihmisen sisäistä eheyttä vastakohtanaan yhteiskunnan suorittama orjuutus ja vankeuttaminen” – tuosta ajattelusta ei yllä oleva luontokuvassa kylläkään juuri näy jälkiä. Silti Rousseaun valistusfilosofialla on aatehistoriallisia yhtymäkohtia Beethoveniin ja Pastoraalisinfoniaan.

Musiikillisesti ranskalaisen laulunäytelmän romanssit liittyivät usein tuolloin suositun kansantanssin, gavotin rytmiikkaan. Kun soitinmusiikissa alkoi esiintyä romanssi-nimisiä sävellyksiä, nekin noudattivat gavotin kohotahtista luonnetta ja sille tyypillistä rondomaista rakennetta, jossa alussa kuultava aihe palaa yhä uudestaan kontrastoivien välijaksojen jälkeen. Tästä perinteestä on jälkiä myös Beethovenin kahden viuluromanssin nuottikuvassa: molemmissa on gavotille tyypillinen alla breve -tahtilajiosoitus ja G-duuri-romanssi musiikin rakenne jopa noudattaa gavottimaista kohotahtisuutta. Beethovenin romanssit eroavat kuitenkin rauhallisen temponsa osalta selvästi varhaisesta, tanssillisesta laulelmaromanssista.

Myöhäisemmän järjestysluvun saanut F-duuri-romanssi opus 50 on teoksista varhaisempi: se on sävelletty jo vuonna 1798, mutta julkaistiin vasta vuonna 1805. G-duuri-romanssi on sävelletty vuonna 1802 ja julkaistiin seuraavana vuonna. Beethoven käyttää molemmissa rondomuotoa, jonka rakenteen voi ilmaista kaavamaisesti kirjainyhdistelmällä ABACA. Siinä päätaite kontrastoituu kahteen keskenään erilaiseen välitaitteeseen.

Tietoa kirjoittajasta

kpko-beethovenprojekti

Lauri Pulakka on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin 1. soolosellisti, ohjelmistokoordinoija sekä musiikin tohtori, joka on kiinnostunut vähän kaikesta musiikkiin, historiaan ja elämään liittyvästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s